Oulun kaupunki on kaavoittamassa Kiimingin kunnantalon tontille uutta päivittäistavarakauppaa. Kaavoituksen lähtökohtana on vuonna 1973 valmistuneen kunnantalon purkaminen. Kunnantalo on siis päätymässä purkuun reilun 50 vuoden iässä. Yleensä selityksenä purkamiselle on joko sisäilmaongelmat tai rakennuksen tarpeettomuus. Tässä tapauksessa kyse ei ole kummastakaan, vaan kaupallisen toimijan halusta rakentaa uusi, toimivampi liikerakennus paremmalle paikalle. Lyhyen aikavälin taloudellinen kannattavuus sulkee pois keskustelusta ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat.
Kiimingin kunnantalon arkkitehtuurilla on haluttu korostaa julkisen vallan käyttöpaikkaa.
Suomen rakennuskannasta n. 70 % on rakennettu 1960-luvun jälkeen eli moderni rakennuskanta edustaa suurinta osaa Suomen rakennusperinnöstä. Julkisia rakennuksia on n. 20 %:ia Suomen rakennuskannasta, ja niiden arvo on noin 80 miljardia euroa. Pääasiassa verotuloilla rakennettuina ne ovat suomalaisten yhteistä kansallisvarallisuutta.
Kunnantalojen rakentaminen on osa hyvinvointivaltion rakentamisen tarinaa, kun Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Uudet tarjotut palvelut tarvitsivat uusia rakennuksia. 1960–1980-luvuilla rakennettiin ahkerasti terveyskeskuksia, kirjastoja, virastotaloja, päiväkoteja, kouluja ja kunnantaloja. Julkisia rakennuksia, jotka kuvastivat kunnan hyvinvointia, kasvua ja eteenpäin suuntautumista. Kunnantalon arkkitehtuuriin ja rakentamisen laatuun panostettiin, olihan rakennus kunnan käyntikortti niin oman kunnan asukkaille kuin muille.
Selityksenä sisäilmaongelmat
Modernia rakennusperintöä koskevassa keskustelussa korostuvat puheet riskirakenteista, sisäilmaongelmista ja homeesta. Ongelmalähtöinen puhe lietsoo paniikkia myös kunnostettavissa olevien rakennusten osalta.
Kunnantalon ohella Kiiminki on menettämässä maakunnallisesti merkittäväksi arvotetun seurakuntatalon sisäilmaongelmien vuoksi. Seurakunta on päättänyt purkaa kunnostettavissa olevan rakennuksen ja rakentaa paikalle uuden, supistuviin toimintoihinsa paremmin sopivan rakennuksen. Rakennusperinnön arvot tai seurakuntalaisten rakennukseen kiinnittämät muistot eivät painaneet päätöksenteon vaakakupissa. Seurakuntakeskus valmistui vuonna 1992, joten se on vain 34 vuotta vanha joutuessaan puskutraktorin kynsiin. Jotta tällaisiin tilanteisiin ei jouduttaisi, tulee rakennusten perushuolloista ja kiinteistöjen kunnossapidosta huolehtia huomattavasti nykyistä käytäntöä paremmin.
Kiimingin seurakuntakeskus sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (Kiimingin kirkko ympäristöineen, RKY 2009). Seurakuntakeskuksen rakentamisesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto NVØ Ky. Rakennus on inventoitu maakunnallisesti merkittäväksi Oulun koulun kohteeksi.
Pohjois-Pohjanmaalla moni kunnan- ja kaupungintalo on tälläkin hetkellä purku-uhan alla. Moni on jo purettu. Oulainen ja Taivalkoski haluavat purkaa maakunnallisesti merkittävät kunnantalonsa sisäilmaongelmien vuoksi, Lumijoki miettii, mitä tehdä sisäilmaongelmaiselle, mutta maakunnallisesti merkittävälle kunnantalolleen.
Käyttöarvo muiden arvojen rinnalle
Rakennusten säilyttäminen ja purkaminen on arvokysymys niin talouden, kulttuuriperinnön kuin asukkaidenkin kannalta. Maankäytön suunnittelussa paikallisia ominaispiirteitä ja vahvuuksia tulisi korostaa. Kiimingin kunnantalolla on symbolinen arvo. Se on rakennettua kulttuuriympäristöä, joka kertoo myös tuleville sukupolville alueen historiasta, yhteiskunnallisista ja paikallisista vaiheista vahvistaen ja rakentaen paikallista identiteettiä. Purkamisen myötä rakennukseen kiinnitetyt tarinat ja yhteisölliset merkitykset menetetään.
Kunnantalon vierestä on jo ehditty purkaa saman aikakauden liikekiinteistö ja toimistotalo. Rakennusten purkamisen perusteeksi kaupunki esitti vuonna 2023, että tällä tavoin luodaan mahdollisuuksia kaavoittaa ja rakentaa keskustaan kerrostaloja. Vanhan purkaminen alta pois ilman toteuttajaa tai suunnitelmaa uudesta on kaupunkilaisten varojen haaskausta. Samalla vältetään purkamisen vaikutukset uudisrakentamisen hiilijalanjälkilaskelmiin, kun vanhat rakennukset on purettu pois ennen uuden hankkeen käynnistymistä.
Kunnantalon vieressä sijaitseva tontti on ehtinyt ruohottua uutta käyttötarkoitusta odottaessaan. Rakennukset purettiin vuonna 2023.
Pitkään on ajateltu, että suojelu turvaa rakennuksen säilymisen ja toisaalta, että arvokkaiksi osoitetut rakennukset säilytetään. Kuitenkin suojelumerkintöjä puretaan kiihtyvällä tahdilla ja ilman suojelumerkintää olevat arvorakennukset katoavat vielä nopeammalla tahdilla. Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta rakennusten säilyttämisen ja käytön tulisi olla aina ensisijainen vaihtoehto, myös silloin, kun kohteen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole ilmeisiä.
Kiimingin kunnantaloa ei ole arvotettu tai suojeltu. Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1987. Ilman virallista statustakin on kuitenkin selvää, että käyttökelpoisen rakennuksen purkaminen on haaskausta. Rakennuksen arvo on yhtä hyvin kiinni kulttuurihistoriallisessa ja maisemallisessa arvossa kuin käyttöarvossa. Kiimingin kunnantalo on arvokas näiden kaikkien vuoksi.
Kestävä kehitys kaavoituksessa
Kiimingin kunnantalo on ollut vajaalla käytöllä jo useamman vuoden. Se on saanut rauhassa odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tontin kaavoitus on vasta alkamassa. Museo pitää tärkeänä, että osana kaavatyötä selvitetään myös kunnantalon säilyttämisen mahdollistava suunnitelma, tutkitaan mahdollisuudet rakennuksen uusiokäyttöön ja tontin täydennysrakentamiseen. Paikalliskeskusten pitkäjänteisen kehittämisen lähtökohtana tulisi olla kehittämissuunnitelma sen sijaan, että keskuksia rakennetaan hankevetoisesti tontti kerrallaan. On muun muassa hyvä pohtia, mitä tapahtuu vanhalle liikerakennukselle kaupan muutettua pois.
Löytyykö Kiimingissä kysyntää vuokratiloille vai jääkö liiketila tyhjilleen? Päätyykö se taas aikanaan purkuun, kuten kävi kunnantalon vieressä sijainneille rakennuksille? Kehittämisvaihtoehtojen kokonaisvaltaisten vaikutusten selvittäminen on tärkeää alueilla, joiden palvelurakennustarjonta mahdollisesti ylittää nykyisen ja ennakoidun väestömäärän tarpeet. Miltä Kiimingin taajama tulevaisuudessa näyttää? Onko se tyhjiksi jääneitä liikekiinteistöjä asuinkerrostalojen lomassa, vai tarjoaako se historiallisia kerrostumia, muistumia itsenäisen kunnan ajalta, paikallisen identiteetin rakennusaineita?
Kiimingin kunnantalo sijaitsee keskeisellä paikalla Kiimingin keskustaajamassa Kiiminkijoentien varressa. Tien toisella puolella sijaitsevat Kiimingin kirjasto ja lukio, jotka on arvotettu maakunnallisesti merkittäviksi Oulun koulun kohteiksi.
Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisellä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa. Kun rakennuksia käytetään tai niille löydetään uusia käyttötarkoituksia ja käyttäjiä, uudisrakentamisen tarve vähenee, samoin sen aiheuttama hiilipiikki ja muut haitalliset ympäristövaikutukset. Yhteiskunnan tarpeet muuttuvat, mutta Suomea ei voi eikä kannata rakentaa joka kerta uudestaan. Harvat muutostarpeet ovat pysyviä tai edes pitkäaikaisia.
Helpoimman ja turvallisimmaksi kuvitellun purkavan uudisrakentamisen tien sijaan toivottavaa olisikin, että kunnat ja muut julkisen puolen toimijat alkaisivat oikeasti selvittää uusia käyttömahdollisuuksia tyhjeneville kiinteistöilleen jo ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa rakennus jätetään tyhjilleen odottamaan purkamista. Kunnilla on myös mahdollisuus asettaa velvoitteita rakentajien ja kiinteistönomistajien suuntaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnostamalla ja uudelleen käyttämällä säästyy luonnonvaroja, säilytetään arvokasta rakennusperintöä ja mahdollistetaan yksilöiden kiinnittyminen paikkaan tarjoamalla kerroksellista rakennettua ympäristöä. Rakennuskannan ajallinen jatkumo vahvistaa yhteisöllistä paikkaan kuulumisen tunnetta ja tekee paikasta kiinnostavan ja houkuttelevan myös ulkopuolisille.
Meneillään oleva purkuaalto on jo ohittanut nopeudessa 1960-luvun purkuaallon, jota jälkikäteen on kauhisteltu. Viime vuosina Suomessa on purettu noin 5000 rakennusta vuodessa, jos mukaan ei lasketa vähämerkityksisiä talous- ja piharakennuksia. Purku-uhan alla on yhä nuorempia rakennuksia keskimääräisen purkuiän ollessa 50 vuotta. Nuorimmat rakennukset eivät ehdi siihen ikään, että niissä nähtäisiin muuta kuin käyttöarvo. Ne puretaan ennen kuin muut mahdolliset arvot ehditään tunnistaa.
Kun kunta itsenäisenä yksikkönä lakkaa olemasta, päätöksenteon paikka – kunnantalo – muuttuu tarpeettomaksi. Kiiminki yhdistyi Ouluun useamman muun kunnan kanssa vuonna 2013. Kiimingin kunnantalo ei kuitenkaan ole jäänyt tyhjilleen eikä sitä ole jätetty rapistumaan ilman lämmitystä. Se on ollut tarpeellinen, sillä on ollut käyttöarvoa. Oulun tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä tulee edellyttämään käyttökelpoisten rakennusten pitämistä käytössä purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan. Kiimingin kunnantalosta on hyvä aloittaa.
Artikkelin kirjoittaja ja kuvat: Marja Lähteenmäki, rakennustutkija, Oulun museo- ja tiedekeskus.