Hirsikengitystyöpaja Pudasjärvellä

Alueellisen vastuumuseon korjausrakentamisen asiantuntijoiden työ on kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Mittaa ja mieti kahdesti – tee kerran.
Pohjois-Pohjanmaan museon hirsikengitystyöpaja

Oulun museo- ja tiedekeskukseen kuuluva Pohjois-Pohjanmaan museo järjesti OSAO:n opiskelijoille hirsikengitystyöpajan Pudasjärvellä 17.-19.10.2023. Alueellisena vastuumuseona kehitämme restaurointiosaamista osallistumalla kouluttamiseen yhteistyössä alueella toimivien oppilaitosten kanssa.

Museostamme Pudasjärven työpajaan osallistuivat korjausrakentamisen asiantuntija Timo Kortetjärvi, korjausarkkitehti Raimo Tikka ja vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki. Valitsimme Pudasjärven Hirvaskosken vanhan ruukkialueen vuonna 1826 rakennetun puojin hirsikengityksen työpajakohteeksi syksyllä 2023.

Suurin osa Pohjois-Pohjanmaan vanhoista rakennuksista on hirsivalmisteisia. Koulutus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeä osa perinnerakentamisosaamisen turvaamista. Tiedon välitys ja käytännön opastaminen ovat oleellinen osa korjausneuvontaa. Seuraavasta artikkelista löydät korjausrakentamisen asiantuntijoiden antamat vinkit hirsikengityksen eri työvaiheisiin.

Opiskelijoille tarjottavia työpajoja tarvitaan, koska esimerkin voimalla on suuri merkitys. Ihmiset uskovat asiat paremmin, kun pääsevät tekemään ja näkevät korjaustyömaan itse. Työpajan avulla pääsimme tarjoamaan opiskelijoille konkreettisia näyttöjä korjausrakentamiseen liittyen.
Korjausarkkitehti Raimo Tikka

Pudasjärven puojirakennus edestä kuvattuna.

Hirvaskosken kartano ja puojirakennus

Hirvaskosken historiallinen ruukin kartano sijaitsee Koillismaalla Pudasjärvellä Hirvaskosken kylässä. Hirvaskosken kartano ja tila ovat olleet saman suvun hallussa 1800-luvulta lähtien. Nykyisin kartano toimii majoitus- ja juhlatilana.

Puoji on päärakennuksen ja makasiinin ohella kartanoalueen ainoita vanhoja rakennuksia, jotka vielä muistuttavat entisistä ajoista. Puojirakennuksessa on kolme puojia eli aittaa: öljy-, ruoka- ja mankelipuoji. Jokaisella osalla on ollut tärkeä merkitys aikoinaan. Puojin alimmissa hirsissä oli lahonneita kohtia, joten kengitys oli tarpeen.

Meidän lapsuudessa öljypuoji oli lähinnä varastokäytössä. Saimme joskus siivota sen leikki- tai yöpymiskäyttöönkin. Ruokapuojissa riippui vielä lapsuusaikana savulihaa orsista, mutta puojin merkitys ruoan varastona väheni, kun pakastimet tulivat käyttöön. Mankelipuojissa on iso kivimankeli. Siinä mankeloitavia, tukille käärittyjä liinavaatteita pyöritettiin ison kivilaatikon alla. Tarvittiin kaksi ihmistä pyörittämään käsiveivillä köysitukkia, jonka köydet siirsivät laatikkoa tukkien päällä. Äiti käytti mankelia vielä, kun olimme lapsia.
Elisa Laakso, Hirvaskosken kartano Oy

Vauriokartoitus ja vaurioiden yleisimmät syyt

Huolellisesti tehty pohjatyö on olennaista hirsikengitystä valmisteltaessa. Vaihdettaville hirsille tehdään vauriokartoitus, ja olemassa olevat ongelmakohdat todetaan ja tutkitaan. On selvitettävä, mikä on aiheuttanut nykyiset vauriot, jotta sama ongelma ei toistuisi, ja rakennuksen kunto ei vaarantuisi uudelleen tulevaisuudessa.

Yleisin vaurion aiheuttaja on maasta nouseva kosteus. Aikojen saatossa rakennus pääsee painumaan lähemmäs maanpintaa. Maaperän liikkeet, rakennuksen huono perustaminen ja rakenteelliset ongelmat voivat aiheuttaa painumista. Maanpinnan ruoho ja kuntta myös kasvattavat multakerroksen paksuutta ajan myötä. Pudasjärven puojin tapauksessa viereisen rakennuksen katolta valuva vesi oli päässyt osaltaan vaurioittamaan alahirttä. Jos rakennuksessa ei ole rännejä, pääsee katolta valuva vesi roiskumaan seinän alaosaan.

Hirsirakennuksissa on usein lahovaurioita ikkunoiden alla. Jos ikkunoiden vesipellit ja tippalaudat eivät ole kunnossa, pääsee vesi kosteuttamaan hirttä. Aiemmin rakennuksia lämmitettiin uunien ja takkojen avulla. Lämmitys kerryttää huonosti tiivistettyjen ikkunoiden väliin kondensiovettä, joka saattaa ajan kanssa johtaa hirsien vauroitumiseen.

Paikattavia kohtia löytyy lisäksi usein rakennuksen yläpohjasta ja piippujen juurista. Lisäksi seinän  yläosassa yläpohjan lämmönerityskerroksiin pääsee toisinaan tiivistymään kosteutta. Rakennuksen ulkonurkat puolestaan saattavat vaurioitua, jos pahvitettuihin seiniin pääsee muodostumaan kosteutta. Nurkkalaudoitukset auttavat ulkonurkkien pysymisessä kuivina.

 

Materiaalin hankinta

Työmaan vetäjä järjestää korjausmateriaalin eli hirret ja työvälineet paikan päälle. Pudasjärvelle hirret saatiin kiinteistön omistajan omasta metsästä kenttäsirkkelillä sahattuna. Pelkkahirsiä saa hankittua parhaiten suoraan sahureilta tai sahauttamalla omista tukeista. Pelkkahirsi on kahdelta vastakkaiselta sivulta suoraksi sahattu tai veistetty hirsi. Mänty on Suomessa eniten käytetty puumateriaali hirsissä. Rautakauppojen valikoimista ei löydy pelkkahirttä. Joskus kengityshirtenä voidaan käyttää järeää parrua, ja sitä löytyy rautakaupoista.

Pudasjärven puojirakennuksen vaurioitunut ja vaihdettava hirsi.

Rakennuksen tuenta ja nosto

Yksi aikaa vievimmistä työvaiheista on rakennuksen noston suunnittelu ja itse nosto. Nostopisteiden valmistelu ja rakennuksen tuenta vievät yleensä yhden tai kaksi työpäivää. Tuennassa käytetään rakennukseen kiinni pultattavia lankkuja ja  följäriparruja. Lankkuja pultattiin seinään kahta eri tarkoitusta varten. Oven alta jouduttiin poistamaan rakennusta koossa pitänyt hirsi. Seinä jäykistettiin pulttaamalla lankku oviaukon yli. Oviaukon alta käytettiin kynnyshirsi pois, jolloin seinä olisi voinut lähteä liikkumaan ilman kunnollista tuentaa.

Seinät jäykistettiin vinorevojen (vinotuki) avulla, jotta rakennusta voitiin nostaa ilman, että se menettää muotoaan. Tapittamaton hirsiseinä voi noston yhteydessä muuttaa muotoaan vinoneliöksi tai liukua salmiakin muotoiseksi. Sitä estämään seiniin täytyy pultata vinotuenta, ”ristirevat”.

On selvitettävä, mistä kohdin rakennus saadaan nostettua niin, etteivät tunkit ja muut nostovälineet tule myöhemmässä vaiheessa korjaajien tielle. Nostopisteet on usein järkevintä sijoittaa sisäpuolelle seinää. Tässä vaiheessa myös rakennuksen lattiat joudutaan yleensä avaamaan, jotta nostovälineet saadaan kiinni seiniin ja tunkit tuettua maahan. Pudasjärvellä nostopisteinä käytettiin seinään pultattuja följäreitä ja nostorautoja.

Nostoapuvälineet kiinnitetään seinään siten, että vaurioitunut hirsi jää paikoilleen, ja yläpuoliset hirret nousevat. Rakennusta joudutaan usein tukemaan ennen nostoa, jotta se ei lähtisi purkaantumaan. Pudasjärven puoji on kolmesta osasta koottu rakennus, jonka tulee toimia yhtenä pakettina. Rakennus ei saa vääntyä mistään kohti vinoon. Hirsirakennus on aina kehä, ja jos kehästä poistetaan osa, se täytyy tukea, jotta rakennus ei menetä muotoaan.
Korjausrakentamisen asiantuntija Timo Kortetjärvi

Tulisijat, palomuurit ja savupiiput pitää irrottaa ympäröivistä rakenteista ennen nostoa. Nosto suoritetaan vähän kerrallaan ja pyritään nostamaan eri pisteistä tasatahtia, jotta rakennus ei väänny. Tunkit ovat tunnottomia, joten rakennusta pitää seurata koko nostamisen ajan, ettei mikään väänny tai rikkoudu, esimerkiksi kattorakenteet tai savupiippu.

Noston edetessä lisätään varmistukseksi pönkkiä alle, jotta tunkkien mahdollisesti pettäessä rakennus ei rysähdä alas. Tunkkien kanssa työskennellessä on kyse suurista voimista. Ilman kunnollisia tuentoja tunkin pettäessä voi olla vaarana jäädä puristuksiin. Nostossa käytettävät työvälineet voivat myös sinkoutua voimalla lähiympäristöön. Työturvallisuus on ensisijaisen olennaista nostoa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Hirren irrotus

Hirren irrotus paikoiltaan onnistuu yleensä helposti, jos rakennus on saatu nostettua hyvin. Jos hirsien välissä on tappeja, voidaan niitä joutua katkomaan irrotuksen onnistumiseksi. Joissakin tapauksissa rakennuksen perustuskiviä käytetään pois paikoiltaan, jotta hirrelle saadaan liikkumistilaa alaspäin.

Irrotus on nopea työvaihe, jos hirsi on selkeässä paikassa.  Tilanne hankaloituu, jos hirteen ei pääsee mistään suoraan käsiksi. Väliseinät, uunin taustat ja muut ahtaat välit aiheuttavat irrotukselle omat haasteensa.  Vanha hirsi voidaan joutua hinaamaan köysillä pois rakennuksen alta. Myös uuden hirren saaminen keskelle rakennusta on haastavaa. Pudasjärven puojin hirsi oli selkeässä paikassa ulkoseinällä, ja sen irrottaminen onnistui helposti.

Timo Kortetjärvi piiluaa hirttä.

Paikattu hirsi

Joissakin tapauksissa vanhaa hirttä ei ole tarpeen korvata kokonaan uudella, vaan alkuperäinen hirsi voidaan paikata. Hirrestä sahataan laho kohta pois ja kiinnitetään tervettä puuta tilalle. Kiinnitys tehdään puutapeilla, jotta puun seassa ei olisi rautaa mahdollisia seuraavia kengittäjiä kiusaamassa. Lämpimissä rakennuksissa rauta voi muodostaa kylmäsiltoja ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä kylmään pintaan.

Vaatii tarkkaa mittausta tehdä oikean kokoinen paikkapala. Korjattavan hirren muoto pitää piirtää talteen, ja uusi hirsi veistetään luodun kaavan mukaisesti. Puojin alin hirsikerta oli tehty järeästä parrusta, joten se oli helppo korvata uudella. Paikkaus työvaiheena kestää yleensä muutamia tunteja.

 

Uusi hirsi

Kokonaan uusi korjaushirsi voidaan piiluta. Piilutettu pinta kestää sään rasitusta paremmin kuin sahapintainen, ja se mahdollistaa myös sen, ettei paikka erotu seinästä niin helposti.

Irtohirren piiluaminen on nopea työvaihe, ja ammattimiehellä menee siihen vain hetki. Seinässä olevan hirren piiluaminen on vaativampaa. Vanhan ja kuivan hirren piiluaminen vaatii erittäin terävät työkalut. Puojirakennuksen korjaushirsi oli noin kolme vuotta kuivunutta puuta, ja sen käsittely oli siksi vielä kohtuullisen helppoa.

 

Hirren laittaminen takaisin

Hirsi asetetaan takaisin seinän aukkoon. Yläpuolella olevaa seinää tunkataan, jotta rako saadaan suuremmaksi ja hirsi mahtuu menemään takaisin paikalleen.  Hirsi ei välttämättä aina sujahda automaattisesti paikoilleen, vaan sitä joudutaan avittamaan työvälineiden avulla. Puojin hirren takaisinlaitossa tarvittiin avuksi kumilekaa ja sorkkarautoja. Lyöntiä ei kannata kohdistaa suoraan puuhun hirren murtumisvaaran takia. Puupalikkaa välikappaleena käyttäen lyönti saatiin välitettyä hallitusti seinähirteen.

Hirttä avitetaan takaisin paikalleen kumilekan avulla.

Pudasjärven hirsikengitys työmaalla käytetyt työvälineet ja turvavarusteet

Korjausrakentamisen asiantuntija Timo Kortetjärvi huolehti asianmukaisten työvälineiden järjestämisestä kengitystyöpajaan. Kortetjärvi myös ohjeisti opiskelijoita ottamaan mukaan oikeat työkalut ja turvavarusteet. Hirsikengitykseen tarvittiin muun muassa seuraavia työvälineitä:

  • M20 kierretankoa, prikat ja mutterit
  • 12 mm täkkipultteja vinorevoihin ja tuentaan
  • följäriparruja seinien tukemiseen
  • hirrenpätkiä työstöpukkien rakentamiseen ja pönkiksi
  • kirveitä piiluamiseen
  • kumilekoja
  • ristiviivalaser rakennuksen suoruuden mittaamiseen
  • moottorisahoja hirren muotoiluun ja katkaisemiseen
  • porakone tapin reikien poraamiseen
  • pullotunkkeja 4 kpl
  • pulttikone nostopisteiden pulttaukseen ja tuentaan
  • rautakanki ja sorkkarauta hirsien ja kivien paikoilleen vääntämiseen
  • vatupasseja

Työturvallisuus otetaan huomioon jokaisessa vaiheessa. Työvarusteisiin kuuluvat turvakengät, työvaatetus heijastimilla, suojakypärä ja -lasit sekä kuulosuojaimet.

Kokemus oli mielenkiintoinen, se lisäsi halua oppia alasta lisää ja sai ymmärtämään, että on paljon vielä opittavaa. Venlalla ei ollut aiempaa kokemusta hirsitöistä, eikä moottorisahan käytöstä. Koulussa ei oltu käyty teoriassakaan asioita vielä läpi. Briitta oli käynyt hirsitöiden perusteet kurssin, mutta moottorinsahan käytössä oli vielä opittavaa. Yleisesti ottaen työpajat tukevat oppimista erittäin paljon.
Restaurointialan artesaani opiskelijat Venla Malila ja Briitta Kupsala

Uuteen hirteen piirretään tarkasti nurkkasalvosta vanhan mallin mukaan.

Puojirakennus työpajan jälkeen

Ensi keväänä puojit päästään sisustamaan taas käyttöönsä. Öljypuoji jatkaa todennäköisesti varastokäytössä. Ruokapuoji on todettu tarpeelliseksi ja tykätyksi oleskelutilaksi erilaisten tapahtumien yhteydessä, ja mankelipuoji saa pitää mankelinsa ja ehkä muutakin museomateriaalia. Tilanpitäjien haaveena on valjastaa myös öljypuoji museomaiseen käyttöön tulevaisuudessa.

Oli hienoa, että saimme Timon ammattitaidon käyttöön ja ohjaajia ja opiskelijoita sekä museon väkeä hänelle kaveriksi. Näin saimme sekä apua vaativaan työhön, että myös tutustua opiskelijoiden työtekoon ja työn tuloksiin. Arvostimme todella opettajien, ohjaajien, opiskelijoiden sekä museoväen työpanosta. Toisaalta järjestimme mielellämme työpajaan olosuhteet sen toteutumiselle, eli majoituksen ja ruokailut.  Molemminpuolinen arvostus ja vuorovaikutus auttoivat tapahtuman onnistumista.
Elisa Laakso, Hirvaskosken kartano Oy

Restaurointiosaamisen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan museon näkökulmasta hirsikengitys-työpaja sujui hyvin. Työpajan avulla pystyimme tarjoamaan opiskelijoille käytännön harjoittelua hirsitöihin kokeneempien restauroijien ohjauksessa. Opiskelijat pääsivät tutustumaan uusiin tekniikoihin, materiaaleihin ja työkaluihin. Tulevat restaurointialan asiantuntijat saivat konkreettista kokemusta, jota he pääsevät soveltamaan myöhemmin työelämässä.

Korjausrakentaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella on osa kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ensisijaisesti korjataan, parannetaan ja ylläpidetään käyttöiän lisäämiseksi. Alueellisena vastuumuseona otamme kaikessa toiminnassamme huomioon kestävyysnäkökulmat ja olemme mukana varmistamassa, että perinnerakentajia löytyy maakunnassamme myös tulevaisuudessa.

Tämä rakennus on pysynyt paikallaan lähes 200 vuotta, ja pienellä toimenpiteellä saimme yhdessä sille taas lisää ikää. Haastavinta työpajassa oli saada opastettua ensikertalaisille toimenpiteet, jotka tulevat itseltä selkäytimestä. On kuitenkin antoisaa, kun saa uuden tekijän syttymään hommista. Toivon, että työpaja poikii alalle uusia tekijöitä. Pudasjärvellä uudet tekijät pääsivät alkuun hirsityönopiskelussa. Vaatii rohkeutta ja uskallusta tehdä ensimmäinen työmaansa. Jostakin täytyy aina aloittaa.
Korjausrakentamisen asiantuntija Timo Kortetjärvi

Kirjoittajat ja neuvontapyynnöt

Johanna Latvamäki

Vastuumuseotutkija, Pohjois-Pohjanmaan museo

Timo Kortetjärvi

Korjausrakentamisen asiantuntija

Raimo Tikka

Korjausarkkitehti

Artikkelin lähteet:

Hirvaskosken kartanon kotisivut

Haastattelut:

Timo Kortetjärvi, korjausrakentamisen asiantuntija, Oulun museo- ja tiedekeskus / Pohjois-Pohjanmaan museo

Briitta Kupsala, restautointialan artesaani opiskelija, OSAO

Elisa Laakso, Hirvaskosken kartano Oy

Venla Malila, restautointialan artesaani opiskelija, OSAO

Raimo Tikka, korjausarkkitehti, Oulun museo- ja tiedekeskus / Pohjois-Pohjanmaan museo

Teksti ja kuvat:

Vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki, Pohjois-Pohjanmaan museo ja korjausrakentamisen asiantuntija Timo Kortetjärvi, Pohjois-Pohjanmaan museo