Toteutimme alueellisen museotyön kiertonäyttelyn

Oulun museo- ja tiedekeskusessa vastuumuseotyö kuuluu kaikille työntekijöille. Alueellisen museotyön kiertonäyttelyn toteutukseen osallistui organisaatiostamme 13 henkilöä. Tämän lisäksi kuusitoista Pohjois-Pohjanmaan kunnan kulttuurituottajaa tai kotiseutuyhdistyksen aktiivia oli mukana pohtimassa näyttelyn sisältöjä kahdessa etätyöpajassa. Projekti tarjosi myös kolme harjoittelupaikkaa Luovin ja OSAO:n opiskelijoille.

Miksi suunnittelimme kiertonäyttelyn?

Aloitin Oulun museo- ja tiedekeskukseen kuuluvan Pohjois-Pohjanmaan museon uutena vastuumuseotutkijana vuoden 2022 lopussa. Ensitöikseni tutustuin työtehtävääni eli museotoiminnan edistämiseen alueellamme ja siihen liittyvään vuosien 2023–2026 suunnitelmaan. Vastuullemme kuuluu muun muassa alueellisten museopalveluiden edistäminen. Tähän liittyvänä konkreettisena toimenpiteenä suunnitelmassa mainitaan kiertonäyttelyn käsikirjoitus ja rakentaminen vuonna 2023. Ei kuin tuumasta toimeen, ajattelin, ja aloitin näyttelyn suunnittelun vuoden 2023 alkupuolella.

Mikä meitä pohjois-pohjanmaalaisia yhdistää?

Tiesin alusta asti, että näyttelyn kohderyhmänä tulisivat olemaan päiväkoti-ikäiset lapset. Museomme on tuottanut aiemmin laukkunäyttelyitä lapsille, mutta enimmäkseen alueellisten kiertonäyttelyiden kohdeyleisönä ovat olleet aikuiskävijät. Pohdin paljon yhdessä työkavereideni kanssa, mikä näin laajaa maakuntaa voisi yhdistää niin, että se puhuttelisi ihmisiä Kuusamosta Merijärvelle ja Oulusta Nivalaan asti. Mieleeni tuli vesi.

Maakunnasta löytyy useita merkittäviä jokia, kuten Iijoki, Kalajoki, Kiiminkijoki, Oulujoki ja Pyhäjoki. Pohjois-Pohjanmaa on pääosin vähäjärvinen alue. Poikkeuksena on Kuusamo, jossa sijaitsevat Kitkajärvet (Yli- ja Ala-Kitkat). Oulujärvi, osittain Vaalan kunnan alueella, on Suomen viidenneksi suurin järvi. Maakunnan rannikkoseutu avautuu Perämerelle. Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksot, järvet ja meri muodostivat mielestäni aluetta yhdistävän kokonaisuuden.

Millainen rakenne ja sisältö näyttelyyn?

Pallottelimme sisältöideoita yhdessä Pohjois-Pohjanmaan museon kuraattori Arja Keskitalon ja museolehtori Karoliina Autereen kanssa. Sain heiltä ja muilta Pohjois-Pohjanmaan museon työntekijöiltä korvaamatonta apua, sparrausta ja tukea koko näyttelyprojektin ajan. Arja esimerkiksi ehdotti, että äänimaailman ja arvausäänien luominen voisi istua hyvin kokonaisuuteen. Tässä vaiheessa olin itse kirjoittanut näyttelyn kehystarinan ja alkanut tapailemaan käsikirjoitusta.

Oulun taidemuseon taidekaappi inspiraation lähteenä

Samaan aikaan aloin miettimään näyttelyn rakennetta. Plansseja? Matkalaukku? Tarinamatto? Millä tavalla alueemme veden perintöä olisi hyvä esittää lapsille? Oulun taidemuseon vastuumuseotutkija Tuija Visuri tutustutti minut taidemuseon kiertonäyttelykonsepteihin. Kävimme katsomassa taidekaappeja ja ihastuin niihin ikihyvin. Kaapin yläosassa olisi tilaa kaiuttimille, vaadittavalle tekniikalle ja pedagogiselle materiaalille. Taitto-oviin saataisiin värikästä kuvitusta lasten ihailtavaksi ja kaappiosaan rakentuisi veteen liittyvä dioraama. Suunnitelmat alkoivat selkiytyä. Seuraavaksi halusin osallistaa Pohjois-Pohjanmaan kuntien kulttuuri- ja museotoimijat mukaan sisällön suunnitteluun.

Etätyöpajat kulttuuri- ja museotoimijoille

Koin tärkeäksi, että alueemme toimijat pääsisivät jollakin tavalla osallistumaan näyttelynsuunnitteluun. Järjestin keväällä 2023 kaksi etätyöpajaa Teamsilla, joiden aikana kirjasimme Padlet-alustalle ajatuksiamme veteen liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Pohdimme veteen liittyviä tarinoita, ihmisiä, maisemia, esineitä, ääniä ja muistoja. Työpajoihin osallistui henkilöitä Alavieskasta, Haapavedeltä, Iistä, Kalajoelta, Kuusamosta, Lumijoelta, Merijärveltä, Muhokselta, Nivalasta, Oulusta, Pudasjärveltä, Pyhäjoelta, Pyhännältä, Raahesta, Sievistä, Taivalkoskelta ja Vaalasta. Sievin joenpohjasta kuivatut pellot, Merijärven pyykkärimummo, raakut, lohipatokalastus ja jokiravut löysivät tiensä näyttelyn sisältöihin.

Harjoittelijat Luovilta

Kuraattorimme Arja vinkkasi minua olemaan yhteydessä Ammattiopisto Luoviin ja tarjoamaan aihetta harjoittelijalle. Luovista löytyi helposti kaksi sopivaa harjoittelijaa projektiimme. Timi Annala toteutti osan näyttelyn arvausäänistä ja Johanna Kälkäjä puolestaan teki kahdeksan taidokasta sarjakuvaa kirjoittamani tarinan pohjalta. Harjoittelijat tekivät työtään kahdessa osassa aloittaen keväällä ja lopettaen jaksonsa syksyllä. Oppilaitosyhteistyö on tärkeää vastuumuseolle. On onni, että voimme tarjoita mielenkiintoisia aiheita harjoittelijoille ja vastapainoksi saamme itse sellaisia sisältöjä, joita emme välttämättä olisi keksineet toteuttaa.

Keppinukkejen tekijä löytyy Facebookista

Osallistuin kevään aikana itse erääseen koulutukseen. Koulutuksessa toinen osallistuja kertoi työpöydällään olevista sorminukeista. Mahtava idea lainattavaksi myös meille, ajattelin. Yritin kontaktoida alueemme käsityöntekijöitä laittamalla sähköpostia useille eri toimijoille ja kysymällä vinkkejä myös työkavereiltani. Nukkejen tekijää ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta meinannut löytyä. Keksin laittaa museon Facebook -sivustolle julkaisun: ”käsityöntekijä ilmianna itsesi ja lähde mukaan näyttelymme osatoteutukseen”. Sainkin onnekseni useita yhteydenottoja, joiden kautta löytyi osaava tekijä.

Paltamolainen Hannele Karppinen valmisti nuket tilaustyönä esittämieni toiveiden pohjalta. Hän ehdotti, että sorminukkejen sijaan hän tekisi keppinuket. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi ja hahmojen ilmeet, vaatteet ja tarinat avautuvat paremmin koettavaksi alkuperäistä ajatusta isommassa koossa. Kun sain nuket käsiini, olin mykistyä onnesta. Näihin mahtaviin nukkeihin lapset pääsisivät myöhemmin tutustumaan.

Keppinukkejen aiheet – Iijoen tukinuittaja, Kuusamon Kitkan-viisas muikkukala, Kiveksen rosvo, Merijärven pyykkärimummo, Muhoksen jättiläinen, Näkki, Purjelaivan merikapteeni, Taivalkosken joki-Jussi ja tyttö kumppareissa – tulivat suoraan etätyöpajojen sisällöistä. Karppinen aloitti myöhemmin opiskelun Piippolan käsityökoulussa ja sai tilaustyönsä myös yhden kurssin opintosuoritukseksi.

Dioraaman valmistaa OSAO:n harjoittelija

Näyttelyn rakenteen eli kaapin valmistivat Oulun museo- ja tiedekeskuksen museomestarit Mirva Ahmakallio ja Tuomas Heikkilä. Seuraavaksi halusimme löytää kaappiin tulevan dioraaman tekijän. Yritimme etsiä sopivaa henkilöä, jolta tilata työ, mutta sellaista ei löytynyt millään. Samaan aikaan korjausarkkitehti Raimo Tikka kertoi minulle, että OSAO:n opiskelija haki meiltä harjoittelupaikkaa. Tarjosin dioraaman tekemistä harjoittelutyönä Heidi Paaso-Rantalalle ja näin myös tämä työvaihe löysi tekijänsä.

Kahdeksan viikon harjoittelunsa aikana Heidi suunnitteli ja toteutti ohjeistukseni pohjalta hienon jokimaisema- dioraaman. Lohipato syntyi luonnosta löytyneistä, kuorituista ja uunissa kuivatetuista puunvarvuista. Kalat, raakut ja jokiravut muotoilumassasta ja akryylimaalista. Tarvittiin finnfoam-levyjä, kittiä, maalia, hiekkaa ja tarkkaa työtä vaatinut epoksihartsivalu, jotta dioraama saatiin rakennettua. Minun lisäkseni Heidillä oli tukena ja ohjaajana Mirva Ahmakallio, joka myös hoiti tarvittavat tilaukset ja hankinnat.

Dioraaman lopputulos on aivan upea. Heidin luomat yksityiskohdat ja innovatiiviset työtavat ansaitsevatkin erityisen kiitoksen. Kiitos hienosta työstäsi Heidi!

Kuvat käsitellään valmiiksi

Näyttelykaapin tulosteet tehtiin samaan aikaan dioraaman valmistamisen kanssa. Heidi sai idean, jossa taustakuva yhdistyisi dioraamaan ja olisi sille jatkumoa. Yläosan kuva Muhoksen Pyhäkoskesta on osa Pohjois-Pohjanmaan museon kuvakokoelmia. Kuvan löysi arkistonhoitaja Meeri Rauhala, jolta saimme apua projektissa myös muissa kuva-aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Kuvan alaosan, eli veden pinnan alaisen osan, Heidi suunnitteli käyttämällä tekoälyohjelmaa.

Museo- ja tiedekeskuksen visualisti Juri Koivusilta käsitteli mustavalkoisen kokoelmakuvan värilliseksi ja yhdisti kuvat kokonaisuudeksi. Jurin visuaalisen silmän ansiosta näyttelyn sarjakuvat taittuivat ovitulosteiksi ja keppinukkejen tarinakortit saivat ansaitsemansa ilmeen.

Taustakuvan ja ovien kuvat tulosti museomestari Paavo Hiltunen.

Vakan kulttuuriopas, päiväkotitestaus ja peda-aineisto

Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuuriopas toimi suunnittelussa taustamateriaalina ja lähdeaineistona. Halusimme silti myös testata näyttelyn lapsille suunnattua tehtäväaineistoa käytännössä ennen kuin kaappi lähtisi kiertoon. Vierailimme Pohjois-Pohjanmaan museon kummipäiväkodissa Pyykösjärvellä yhdessä museolehtori Karoliina Autereen kanssa. Lapset tutustuivat keppinukkeihin, tulostettuihin kuviin ja tarinaan. Päiväkodin ohjaajilta saatu palaute oli hyvää ja vesiaiheisen piirustustehtävän jälkeen saimme ihastella mahtavia kuvia muun muassa uimarannoista. Jopa keppinukke näkki oli saanut oman versionsa! Tuli tunne, että olimme ideoidemme kanssa oikeilla jäljillä.

Minulla oli toive, että keppinukkejen avulla lapset voisivat toteuttaa draamateatterin. Tähän tarvitsin jälleen kollegan apua. Museolehtori Riina Veijo suunnitteli näyttelyn draamaosuustehtävän, jonka ansiosta lapset pääsevät käymään läpi myös erilaisia tunnetaitoja leikin ohessa. Näyttelyn pedagoginen aineisto alkoi tämän jälkeen olla kasassa.

Äänet ja tarina nauhalle

Näyttelyn äänien tekniikasta ja aineiston etsimisestä vastasi Paavo Hiltunen. Kahdeksan arvausääntä, tarina ja pysäytysnappi löysivät paikkansa Paavon suunnittelemassa äänipaneelissa. Blogia kirjoittaessani viereisessä huoneessa pauhasi vuoroin ukkonen, vuoroin sumusireeni Paavon testaillessa ääniä.

Kyselin työkavereilta, että kenellä olisi paras kertojaääni lukemaan tarina ääneen nauhalle. Suurin osa vastaajista ehdotti rakennustutkija Juhani ”Jussi” Turpeista lukijaksi. Jussi osallistuikin näyttelyn toteuttamiseen nauhoittamalla tarinan kuunneltavaksi.

Graafinen ilme ja taitto

Näyttelynohjelehtisen visuaalisesta ilmeestä ja taitosta vastasi Oulun museo-ja tiedekeskuksen graafinen suunnittelija Anne Vähäsalo. Ja lopputuloksesta tuli mielestäni oikein tyylikäs! Toivottavasti näin hieno esite motivoi käyttäjiä tutustumaan ohjeisiin ja tehtäväsisältöihin.

Näyttely lähtee kiertoon

Kokonaisuus on nyt valmis ja näyttely lähtee kiertoon. Aluksi näyttelyä voivat lainata ne kunnat, joiden edustajat osalllistuivat näyttelysisältöjen suunnitteluun. Pieni haikeushan se meinaa iskeä, kun tämä tuotos pitää päästää pois käsistään. Haasteena tuotannossa oli aikataulussa pysyminen eikä näyttely valmistunut toiveistani huolimatta vuoden 2023 aikana.

Usein näyttelyprojektit ovat hektisiä ja aikataulupaineet ovat kovat. Ei ole harvinaista, että esineitä ripustetaan ja viimeisiä nauloja lyödään kiinni vielä avajaispäivän aamuna. Veden perinnön äärellä -kiertonäyttely oli siinä mielessä harvinainen tuotanto, että se valmistui pikku hiljaa ilman paineita, kaikkien meidän muiden töiden ohella. Projekti oli mielenkiintoinen, opettavainen ja tekisin ehdottomasti saman uudestaan.

Pidä silmäsi auki, sillä saatat törmätä näyttelyyn vaikka Pudasjärven kotiseutumuseossa tai Kalajoen kirjastossa. Toivottavasti pystymme tarjoamaan lapsille iloisia leikki hetkiä ja mahdollisuuden oppia Pohjois-Pohjanmaan veteen liittyvästä kulttuuriperinnöstä.

Moniammatillinen näyttelytiimi

Minä, vastuumuseotutkija Johanna Latvamäki, suunnittelin näyttelyn käsikirjoituksen, tekstit, projektikoordinoinnin ja yhdistin näyttelytuotannon eri palaset kokonaisuudeksi. Yksi vastuumuseotutkija ei tähän tuotantoon olisi pystynyt. Osaava ja idearikas henkilökuntamme, taitava käsityöosaaja ja innokkaat harjoittelijamme mahdollistivat tämän hienosti onnistuneen ja monipuolisen näyttelykokonaisuuden. Yhteistyössä on voimaa.

Näyttelyn tekijät

Oulun museo- ja tiedekeskus ja Pohjois-Pohjanmaan museo

Kokoelmatiimi

Meeri Rauhala, arkistonhoitaja

Kulttuuriympäristötiimi

Johanna Latvamäki, vastuumuseotutkija, Pohjois-Pohjanmaan museo

Juhani Turpeinen, rakennustutkija

Tuija Visuri, vastuumuseotutkija, Oulun taidemuseo

Tekniikantiimi

Mirva Ahmakallio, museomestari

Paavo Hiltunen, museomestari

Mika Siekkinen, museomestari

Viestintä- ja markkinointitiimi

Juri Koivusilta, visualisti

Inka Lohvansuu, viestintäassistentti

Anne Vähäsalo, graafinen suunnittelija

Yleisötyöntiimi

Karoliina Autere, museolehtori

Arja Keskitalo, kuraattori

Riina Veijo, museolehtori

Ostopalvelut

Hannele Karppinen, keppinuket

OSAO:n harjoittelija

Heidi Paaso-Rantala, jokimaisema- dioraama

Ammattiopisto Luovin harjoittelijat

Timi Annala, arvausäänet

Johanna Kälkäjä, sarjakuvat

Veden perinnön äärellä -kiertonäyttelyn verkkosivut